
DILI, 09 dezembru 2020 (TATOLI)-Komisaun Anti-Korrupsaun (CAC), ohin, ofisiálmente halo lansamentu ba planu estratéjiku nasionál ba kombate korrupsaun periodu 2021-2025.
Notísia Relevante : CAC komemora loron internasionál anti-korrupsaun

Komisáriu CAC, Sergio Hornai, hateten planu estratéjiku ne’e halo ajustamentu de’it tanba planu ne’ebé antes ne’e iha 2012 to’o 2020 termina ona.
Nia afirma, hosi planu estratéjiku ne’e sei define programa no sub-programa halo artikulasaun no diskusaun naruk ho entidade lubuk, nune’e Governu bele iha polítika alínea tuir ba dezenvolvimentu sustentavel.
‘’Objetivu hosi ita nia planu estratéjiku ne’e mak hakarak re-konsolida fila-fali CAC nia misaun ba programa no sub -programa halo artikulasaun atu bele implementa iha tinan lima mai,” Komisáriu CAC, Sergio Hornai, hateten ba jornalista iha ámbitu komemorasaun loron internasionál anti-korrupsaun ne’ebé hala’o iha salaun Lalini Lariguto, Edifísiu CNE, Caicoli, Dili.
Nia hateten, implementasaun ba planu estratéjiku ne’e mak nia alvu atu implementa hosi CAC no partisipasaun hosi instituisaun-sira atu hametin dezenvolvimentu institusionál, hametin polítika servisu prevensaun no kombate kriminalidade korrupsaun, reforsa servisu investigasaun, hametin kuadru pesoál CAC atu bele sai efisiente bele halo prestasaun servisu ho di’ak.
Notísia Relevante : CAC sei haforsa nivel Estadu iha luta kombate korrupsaun
Sergio Hornai, hein katak CAC sei dezempeña nia papél ho efikás liu tan ba implementasaun planu ne’e nu’udar matadalan ba kombate korrupsaun iha Timor-Leste.

Antes ne’e, Adjuntu Komisáriu CAC ba Asuntu Prevensaun no Sensibilizasaun, Luis Oliveira Sampaio, hateten, CAC finaliza estudu ba ministériu 11 no instituisaun autónoma ida hodi dezenvolve polítika nasionál ba estratéjia kombate korrupsaun.
Métodu ne’ebé utiliza iha estudu ne’e mak halo entrevista ba kada instituisaun ema na’in-10 no totál na’in-70 ne’ebé foku kona-ba dezafiu no problema-sira durante hasoru.
CAC identifika iha ministériu-sira hanesan Edukasaun, Obras Públiku, Ministériu Justisa, Ministériu Turizmu, Komérsiu no Indústria, Ministériu Agrikultura iha vulnerabilidade ba risku korrupsaun.
Iha parte krítiku pontu neen (6) mak CAC identifika durante halo levantamentu mak hanesan politizasaun iha administrasaun públika, sistema aprovizionamentu sei fraku, sistema kontrolu internu no externu sei fraku tanba la permite hanesan mídia ho órgaun sosiedade sivíl-sira halo kontrolu, desizaun sira ne’ebé ladún kontrolu ko’alia kona-ba nivel deskrisaun signifika ema junior ida bele halo desizaun sein iha supervizaun hosi superior, tanba ne’e desizaun ne’e bele fó benefísiu ba nia interese pesoál, konflitu interese iha relasaun ho konkursu públiku ne’ebé iha tendénsia hatudu konflitu interese no ikus mak jestaun finansa públika seidauk di’ak.
Polítika nasionál ne’e sei fó vantajen ajuda ba Estadu no membru Governu ho kuadru xefia iha instituisaun-sira hala’o sira-nia servisu ho integridade no seguru hodi evita monu ba risku korrupsaun.
Jornalista : Nelson de Sousa
Editór : Francisco Simões