iklan

DILI, HEADLINE, KAPITÁL

Feto Sai Lideransa Komunitáriu iha Munisípiu Dili Hamutuk 42

Feto Sai Lideransa Komunitáriu iha Munisípiu Dili Hamutuk 42

Diretór Jerál Sektretáriu Estadu Igualidade Inkluzaun, Armando da Costa (klaran), ko'alia iha formasaun ba feto lideransa. , Imajren/Media SEII.

DILI, 27 jullu 2020 (TATOLI)–Diretór Jerál Sektretáriu Estadu Igualidade Inkluzaun, Armando da Costa, hateten hahú hosi  V Governu lejislativu to’o mai VIII Governu  feto ne’ebé sai lideransa iha nivél komunitáriu iha Munisípiu Dili hamutuk na’in-42. 

Diretór jerál ne’e hatutan, feto ne’ebé sai lideransa komunitária iha Munisípiu Dili nian kompara antes no agora ne’e iha mudansa uitoan. Tanba, nia dehan, antes ne’e feto seidauk hetan kargu hanesan sai lideransa iha nivél suku maibé agora iha mudansa tanba feto ne’ebé sai xefe suku hamutuk na’in-tolu (3) no xefe aldeia hamutuk na’in-39.

“Ba períodu ida-ne’e, Munisípiu Dili ita-bele dehan iha mudansa ba númeru feto hodi periódu anteriór. Tanba, uluk xefe suku feto laiha maibé agora iha ona no na’in-tolu (3) no mós iha xefe aldeia feto hamutuk na’in-39 ho totál hamutuk na’in-42,” Diretór Jerál Sektretáriu Estadu Igualidade Inkluzaun, Armando da Costa hatete ba jornalista sira iha salaun SEII Obrigado Barak, Dili, segunda ne’e. 

Nia hatutan, númeru feto iha nivél aldeia no suku nia pursentu sei ki’ik tanba orsamnetu limitadu atu implementa programa hodi suporta feto iha polítika no menus koñesementu iha área polítika liuliu iha kestaun lideransa, jestaun akontabilidade, ko’alia iha oin no seluk tan.

Tanba ne’e, nia hatetetn, ohin SEII servisu hamutuk ho Ministériu Estatál no mós Autoridade Munisípiu Dili realiza formasaun ida ba xefe suku no xefe aldeia sira iha Munisípiu Dili ninian kona-ba ‘Hakbi’it Lideransa Munisípiu ba asuntu Igualidade Jéneru hodi Prepara Planu Dezentralizasaun Munisípiu iha Futuru’.

“Ita hala’o formasaun ida-ne’e objetivu atu hasa’e koñesementu autoridade lokál sira-nian liuliu ba feto ne’ebé sai iha xefe suku no xefe aldeia hosi Munisípiu Dili, kona-ba asuntu igualidade inkluzaun nune’e mós kona-ba lideransa ninia no hodi apoiu sira kona-ba jestaun iha lideransa ninia iha nivél suku no aldeia nian,” nia dehan. 

Nia esplika, formasaun ne’ebé SEII fó ba feto komunitáriu sira ne’e iha  asuntu tolu (3) mak sai prinsipál mak hanesan atu aumenta sira-nia koñesemntu iha asuntu kona-ba igualidade inkluzaun, jestaun lideransa ninian atu nune’e sira bele hala’o sira-nia funsaun hanesan lideransa suku ho di’ak, no  espera katak ho formasaun ida-ne’e ikus mai sira bele fornese atendimentu públiku iha sensibilidade ba iha komunidade feto no mane iha ida-idak ninia suku no aldeia.

Aleinde SEII fó formasaun ba lideransa Munisípiu sira, nia dehen, ba oin esforsu mós atu sei kontinua ba Munisípiu hotu hodi bele hasa’e partisipasaun feto nian iha asuntu iha nivél autoridade lokál ninia.

“Esforsu ita halo nafatin, aleinde ba Dili nune’e mós ba munisípiu hotu hodi bele hasa’e partisipasaun feto iha asuntu nivél, iha autoridade lokál ninian, liuhosi programa sira hanesan estabelesimentu asosiasaun feto iha munisípiu grupu traballu jéneru iha munisípiu no iha ne’ebá mos iha programa espesífiku hodi bele kapasita feto poténsiál sira atu bele partisipa iha kandidatu ba lideransa suku tuir mai,” nia esklarese.

Tuir dadus hosi feto partisipa iha nivél suku no aldeia iha Munisípiu 12 inklui Rejiaun Administrativa Espesiál Oé-Cusse Ambeno (RAEOA), hahú hosi tinan 2004-2016 feto ne’ebé partisipa iha lideransa suku atinji 5% no aldeia 4%.

Jornalista : Osória Marques

Editór      : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!