iklan

NASIONÁL, HEADLINE, OÉ-CUSSE (RAEOA), POLÍTIKA

José Luís Guterres: "Ami Bele Hela Iha Dili, Serbisu iha Oé-Cusse La'o Nafatin

José Luís Guterres: "Ami Bele Hela Iha Dili, Serbisu iha Oé-Cusse La'o Nafatin

José Luís Guterres, Prezidente RAEOA-ZEESM. Imajen Tatoli/António Gonçalves

DILI, 05 fevereiru 2020 (TATOLI)—Prezidente Autoridade Rejiaun Administrativa Espesiál Oé-Cusse Ambeno (RAEOA), José Luís Guterres, hateten maski hela iha Dili maibé serbisu iha rejiaun refere la’o nafatin.

“Ami bele hela iha Dili maibé serbisu ba Oé-Cusse ne’e la’o nafatin. Foin lalais ha’u simu emprezáriu sira ne’ebé hakarak mai halo investimentu iha rai Oé-Cusse. Ami simu barak ona inkluindu ema ne’ebé hakarak halo investimentu rasik, husu ita fó lisensa ba sira hodi halo konesaun entre Dili bá Oé-Cusse para bele iha posibilidade ba Oé-Cusse oan sira no timoroan sira bele bá-mai iha parte negósiu nian”, nia dehan ba jornalista sira, iha edifísiu RAEOA/ZEESM, Farol, Dili, kuarta ne’e.

Nia afirma, fundamentál ba Oé-Cusse katak emprezáriu sira iha rai-li’ur haree katak Oé-Cusse ninia lala’ok agora daudaun ho seriedade no matenek.

“Ha’u labele joga ho emosaun, ne’ebé halo buat hotu-hotu tuir dalan para povu iha Oé-Cusse bele iha pás no estabilidade para atrativu ba iha investimentu estranjeiru. Ida-ne’e mak ha’u hakarak halo”, nia esplika.

Maski nune’e, nia parte vizita ona parte balun iha Oesilo (fronteira nian) no hasoru ona xefe suku balun hodi ko’alia kona-ba infraestrutura bázika iha Oé-Cusse.

Nia hatutan, Oé-Cusse presiza pasu sosiál para lori Oé-Cusse ba iha dezenvolvimentu maibé ema hotu iha Timor ne’e iha direitu halo krítika.

Nia parte opta lalika responde ba buat sira-ne’e. Se iha krítika ruma fundamentada laiha problema no simu ema hotu nia opiniaun tanba Prezidente Autoridade RAEOA foun ne’e hakarak Governu rejionál ida estável, kompetente para bele hala’o serbisu ba dezenvolvimentu.

“Ne’ebé, ha’u hanoin katak Timor opta demokrasia, ema sira ne’ebé hakarak krítika dehan ladi’ak, halo favór kontinua krítika nafatin. Ba ami laiha problema”, José Luís informa.

Prezidente Autoridade ne’e fó-sai katak saláriu ba funsionáriu sira oras ne’e la’o hela, laiha problema.

Nia hatutan, funsionáriu kontratadu hori-uluk tama tanba kartaun, maibé tanba ne’e asuntu Estadu entaun presiza iha kontinuidade, respeitu mós ba povu Oé-Cusse.

Nia parte estende funsionáriu kuaze 700, mezmuke hatene katak tanba kartaun maibé labele tanba kartaun hasai ema tanba dezenvolvimentu ida Oé-Cusse mós la’ós partidu ida-nian, maibé Estadu Timor ninian.

“Ne’ebé, ami hakarak tuir dalan ida-ne’ebé loos no dalaruma dalan ne’e mós la’ós fásil. Ami estende funsionáriu kontratadu serka 700 para  aban bainrua hamutuk ho Komisaun Funsaun Públika halo prosesu rekrutamentu ida ita bele valoriza ema-nia kompeténsia profisionál, sein diskriminasaun partidu no relijiaun. Ida-ne’e mak ami hakarak halo”, Prezidente RAEOA ne’e haklaken.

Jornalista: Evaristo Soares Martins

Editór: Xisto Freitas

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!