DILI, 21 janeiru 2020 (TATOLI)–Prezidente Repúblika (PR), Francisco Guterres Lú Olo sei hahú ronda diálogu ho líder polítiku sira, liuliu órgaun Estadu sira, iha kinta (23 janeiru 2020).
Prezidente Repúblika fó-sai ona komunikadu ne’ebé hateten katak Konstituisaun mak lei inan no husi ne’e mak Estadu tomak regula-an.
“Haree ba Konstituisaun mak Parlamentu ka Governu halo proposta-lei ka projetu-lei atu diskute no aprova iha Parlamentu Nasionál. Hafoin aprova ona iha Parlamentu Nasionál, proposta ka projetu-lei ne’e hanaran Dekretu no presiza haruka mai Prezidente Repúblika. Bainhira haree buat ruma la tuir Konstituisaun, Prezidente Repúblika bele mós husu hanoin husi Tribunal Rekursu molok veta no haruka fila fali ba Parlamentu Nasional atu tetu filafali. Bainhira buat hotu-hotu iha Dekretu ne’e la’o tuir Konstituisaun Repúblika, Prezidente Repúblika promulga no haruka publika iha Jornál Repúblika. Ho publikasaun ida-ne’e, Dekretu ne’e nakfila ba Lei”, haktuir komunikadu ne’ebé publika husi Mídia Prezidénsia Repúblika, tersa ne’e.
Dalan ida-ne’e hatudu katak órgaun haat Estadu nian: Parlamentu Nasional, Governu, Prezidente Repúblika no Tribunal Rekursu serbisu hamutuk atu hametin Estadu.
Lei importante ida-ne’ebé estrutura, hametin no haburas Estadu Timor-Leste mak Orsamentu Jerál Estadu. Lei ne’e halo tinan-tinan atu Governu bele foti osan husi Fundu Minarai hodi bele selu saláriu no serbisu, sosa sasán no investe iha edukasaun, saúde, agrikultura, infraestrutura no área sira seluk atu haburas nasaun no fó benefísiu ba povu tomak.
Maibé, Parlamentu Nasional la aprova lei importante ida-ne’e tanba xumba iha Parlamentu Nasional katak deputadu sira rejeita iha Parlamentu Nasionál. Tan ne’e, prezisa tuur hamutuk atu buka dalan. Situasaun ida-ne’e husu vontade polítika, laran nakloke ba malu, liuliu husi líder polítiku sira husi partidu ualu ne’ebé tuur iha Parlamentu Nasionál.
Situasaun polítiku-konstitusionál ida-ne’e la hanesan ho situasaun mosu iha 2017 ne’ebé lori timoroan sira ba eleisaun antesipada. Situasaun ida-ne’e foin mak mosu iha rai ne’e. Situasaun oin seluk ida. Iha dalan barak atu hetan solusaun. Nune’e, presiza buka hamutuk sá solusaun mak di’ak liubá Estadu, nasaun no povu. Tanba ne’e, Prezidente Repúblika hakarak halo diálogu ho hotu-hotu.
Konstituisaun Repúblika, liuhusi númeru 1, artigu 74, fó kbiit ba Prezidente Repúblika atu kaer metin unidade Estadu nian no funsionamentu normál instituisaun demokrátika Estadu nian, hanesan Parlamentu Nasionál no Governu.
Prezidente Repúblika sei konvida uluk líder partidu polítiku ho ida-idak nia bankada Parlamentár, atu rona ida-idak ninia hanoin no proposta-solusaun kona-ba situasaun polítika-konstitusionál ne’ebé nasaun ne’e hasoru ohin loron.
Prezidente Repúblika sei rona mós titulár, eis-titulár, jurista, konfisaun relijioza, akadémiku, emprezáriu no organizasaun sosiedade sivíl hanesan FONGTIL, ne’ebé halibur mós Rede Feto no Konsellu Nasional Juventude Timor-Leste.
Ikusliu, Prezidente Repúblika sei halibur mós ho nia órgaun konsulta ida, Konsellu Estadu. Órgaun ida-ne’e halibur eis-Prezidente Repúblika sira, Prezidente Parlamentu Nasional, Primeiru-Ministru atuál, membru lima ne’ebé Prezidente Repúblika hili rasik no sira na’in-lima hili husi Parlamentu Nasional.
Husi ronda diálogu ida-ne’e, Prezidente Repúblika sei rona, fó hanoin no husu líder polítiku sira fó hanoin ba malu ho laran nakloke no hetan konsensu polítiku ba situasaun ohin loron.
Prezidente Repúblika fiar ho laran tomak katak rai ida-ne’e sei hetan konsensu ba situasaun foun refere.
Situasaun polítika-konstitusionál ida-ne’e la’ós krize institusionál grave.
Prezidente Repúblika fiar katak sei hetan solusaun tanba hotu-hotu iha domin ba povu no Estadu Timor-Leste.
Jornalista: Cipriano Colo
Editór: Xisto Freitas




