iklan

BAUCAU, MUNISÍPIU

Ospitál Rejionál Baucau Planeia Aumenta Tan Médiku Espesialista

Ospitál Rejionál Baucau  Planeia Aumenta Tan Médiku Espesialista

Diretora Ezekutivu Hospital Rejionál Eduardo Ximenes Baucau, Elizabeth Leto

BAUCAU, 26 setembru 2019 (TATOLI)-Diretora Ezekutivu Hospital Rejionál Eduardo Ximenes Baucau, Elizabeth Leto, hateten rekursu umanu ne’ebé haknaar-aan iha Hospital Rejional Baucau laiha problema tanba iha médiku jerál no médiku espesialista hamutuk ema na’in 10 no tuir planu iha tinan ida ne’e sei aumenta tan doutór espesialista balun.

Hospitál Rejionál Baucau aumenta doutór espesialista tanba ospitál rejionál ne’e ninia área kobertura ne’e luan ne’ebé kobre ba iha munisípiu haat hanesan Munisípiu Baucau, Viqueque, Lautem no Manatutu sorin parte Laleia nian.

“Tanba ospitál Regionál ne’ebé atu temi de’it ninia espesialista sira ne’e maibé espesialista seluk iha ona maibé ami la’ós dehan ida ne’e ona maibé ami hakarak  aumenta tan. Iha tinan oin sei aumenta tan espesialista na’in rua mak espesialista medisina interna no espesialista kandungan,” dehan Diretora Ezekutivu Hospital Rejional Eduardo Ximenes Baucau, Elizabeth Leto, ba Ajénsia TATOLI liuhusi entrevista iha nia knaar fatin, Baucau, kinta (26/9/2019).

Aleinde ne’e, nia hatutan, nia parte hato’o ona pedidu ba Ministériu Saúde atu hetan mós espesialista seluk hanesan espesialista ba kardiolojia no espesialista ba emerjénsia nian ne’ebé óspital ne’e presiza.

“Espesialista ba espesífiku ba moras fuan nian seidauk iha. Maibé moras fuan mak iha ne’e, ami-nia espesialista medisina interna mak haree depois mak rujuk ba iha Dili,” dehan Diretora Elisabeth Leto.

Oinsá kona-ba ekipamentu, nia hatán, ekipamentu ne’ebé iha tuir espesialista ne’ebé iha. Maibé ba ekipamentu sira seluk hanesan ba sala operasaun nian, ekipamentu ba parte laboratóriu nian no ekipamentu ba Raiu-X nian ne’e la iha problema tanba sei funsiona ho di’ak no kompletu.

“Atu dehan katak ami-nia Raiu-X, iha Timór laran tomak, ami Hospitál Baucau di’ak liu tanba bele halo sistema online. Depois ami mós uza USB. Se  uluk sei iha manuál nia resenti la iha nia filme la iha  para. Maibé, ami-nia Raiu-X agora ne’e lae, bele la iha mós bele uza USB entaun doutór sira ba haree iha komputadór kona-ba fotografia  ne’ebé hasai iha ema-nia moras ne’e,” nia dehan.

Aleinde ne’e, nia hatutan, iha ospitál rejionál Baucau iha espesialista ba labarik mós iha no espesialista ba neonatoljia mós iha. Espesialista ba labarik iha na’in rua no ida mak kontratu husi Filipina ne’e kontratu internasionál no espesialista iha Cuba. Espesialista ba Neonatolojia ka labarik sira ne’ebé foin moris ne’e  ema na’in ida husi Cuba.

Ne’ebé, diretora ne’e informa, iha Hospital Rejional Eduardu Ximenes Baucau iha espesialista medisina interna, sirurjia, ginekologia, depois anesthesia, radiolojia, espesialista ba ruin nian, no espesialista ba kulit nian (dermatolojia).

Entretantu, nia hateten, difikuldade ne’ebé Hospital Rejionál Baucau hetan mak iha karreta operasionál rua maibé ida avaria beibeik no ida seluk de’it mak kondisaun di’ak hodi fasilita serbisu-na’in no pasiente sira la ba-mai.

Jornalista: Felicidade Ximenes

Editór: Rafy Belo

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!