iklan

OPINIAUN, SAÚDE

Udan Monu Rai, Tempu Atu Kuidadu Família Hosi “Dengue”

Udan Monu Rai, Tempu Atu Kuidadu Família Hosi “Dengue”

Hosi : Dra. Luduvina Da Costa Cruz, Mediku geral iha banku de urgensia HNGV.

SAÚDE (TATOLI)—Husu ba Inan-Aman ou maluk tomak, tempu udan mai ona no moras isin manas dengue komesa la’o ona. maibé ne’e   la’ós SIGNIFIKA katak OAN ou FAMILIA ne’ebé mak foin isin manas ba loron ida  ou rua (sein iha sinais inus ran ou isin mosu mean-mean), lori mai ospitál ezije tenke hasai ran.

Isin manas ba loron 1 to’o 2 sei la deteta virus dengue, tanba  virus dengue ne’e ninia tempu inkubasí husi mais u menus loron 4-7 depois de susuk ne’e tata.
Ne’ e Duni, karik iha oan ou família ruma isin manas iha tempu udan nune, bele lori ba konsulta atu hetan ai moruk (la’ós husu tenke hasai kedas ran no tau soru tanba tuu daun ba isin ne’e moras) , observa nafatin isin manas iha uma ho kontinua hemu ai moruk hatún isin manas (paracetamol), kompras no hemu bee mutin barak.

Karik isin manas nafatin kontinua no manas aumenta makas liu tan iha loron 3 ba leten, favor lori ba ospitál atu medikus sira bele halo examinasaun fíziku no examinasaun ba ran kompletu

Saida maka moras isin manas dengue?? ISIN MANAS DENGUE maka moras infesiozu husi virus Dengue ne’ebé  hada’et husi susuk “Aedes Aegypti” ne’ebé  tata isin.

Sinais ou sintoma hosi isin manas dengue : iha tipu tolu ho ninian nivel ne’ebé  la hanesan:
1. Isin manas dengue klásiku, maka, isin manas hahú  durante loron 4 too 7 depois de hetan tata husi susuk “Aedes Aegypti” ne’ebé  fó sinais;- Isin manas makas liu 40°C, – ulun Moras makas,- matan kotuk moras makas ( retro-orbital),- isin lolon moras,- laran sa’e too muta,- kadavés kabun parte los moras ( tanba  iha infesaun ba aten/ hepar),- isin mosu musan-musan mean ( ne’ebé  mosu iha loron 3 ou 4 depois de isin manas)

2. ISIN MANAS DENGUE HEMORAZIKU /DEMAM BERDARAH DENGUE (DBD) / DENGUE HEMORRHAGIC FEVER (DHF) ho sinais hotu ne’ebé  iha isin manas dengue klásiku, aumenta tan ho – ran sai husi inus ou tilun – nehan/ gusi berdarah – ran iha kulit okos halo hematoma. Sira ne’e   hotu akontese tanba  iha buat balun husi uat ne’ebé  ran halai ba aat.

Tipu ne’e, bele halo ema mate karik la deteta no tratamentu ne’ebé  tarde.

3.ISIN MANAS DENGUE HO SINDROMA SYOK / DENGUE SHOCK SYNDROME
Maka, moras dengue ne’ebé  perigu liu, akumula hotu husi sinais moras tipu dengue klásiku no hemorazik, aumenta tan ho – tanba  kuak iha kanál ne’ebé  lori ran- ran ne’ebé  fakar makas (bele muta ho ran ou sentina ho ran) – pasiente syok ( tensaun tun, pulsu/ fuan baku makas, isin malirin ho konxiénsia ne’ebé  menus). Tipu ne’e  , dala barak liu akontese ba labarik ( adultu, kadavés ) ne’ebé  sofre infesaun husi virus dengue ne’e   ba dala rua ne’ebé  fatal tebes tanba  isin lakon ran barak no dala barak labele atu salva vida karik tarde deteta hodi halo tratamentu (transfusi ran)

To ohin loron iha mundu tomak, seidauk iha ai moruk ba moras ne’ebé  hada’et husi “Virus Dengue” ne’e  !! Tratamentu ne’ebé  ami fó tuir keixa ne’ebé  Ita boot sira hato’o mai ami , ezemplu; isin manas ho isin moras ami sei fó paracetamol nu’udar analgesik/ antipiretik ( hatún moras no isin manas) , kuandu ran mean menus ( platelet tun) ami sei transfuse ran no keixa seluk tan.

Tratamentu Importante iha moras DENGUE ne’e   maka, TERAPI CAIRAN tanba  ne’e   maka presiza baixa hodi bele tau soru no tau matan ba sinais bitais atu prevene la tama fó fase dengue syok.

Atu prevene moras isin manas dengue ne’e da’et ba ita nian família, saida mak ita presiza halo ?? ho razaun tanba  susuk Aedes aegypti moris no berkembang biak (raça) iha bee-moos, ita presiza: 1. Hamoos beibeik no taka bee iha hariis fatin no bee iha dapur ne’ebé  uza hodi te’in atu evita susuk ne’e   ba tolun iha bee ne’e   laran, 2. Hamoos no halibur hotu kalén aat ou buat ne’ebé  bele halo bee nalihun tanba  bele sai fatin atu susuk horik no tolun ba.

  1. Haloot no hamoos didi’ak uma laran, hikar didi’ak roupa hodi tau iha armáriu laran atu prevene susuk halo sai nia fatin horik, 4. Sé bele Karik, uza moskiteiru bainhira toba, 5. Rega beibeik uma laran ho ai moruk rega susuk ( ezemplu HIT ou Baygon), 6. Evita ou bandu labarik sira atu labele ba halimar iha fatin bee nalihun durante tempu udan.
  2. kose mina/ Autan ne’ebé halo susuk labele besik ou uza roupa ne’ebé  taka isin atu evita susuk tata, 8. Sekarik bele, uza rede iha janela ou ventilasaun uma nian atu evita susuk tama uma laran halo fatin horik hodi tolun, 9. Karik rona ou hatene iha viziñu ne’ebé  besik malu ( mais u menus metru 100 husi ita boot sira nia uma) hetan ona moras ISIN MANAS DENGUE, informa lalais ba xefe aldeia/xefe suku ou Ministériu Saúde atu rega ai moruk hamate susuk no nia tolun sira.

Buat sira iha leten, haree ba simples maibé susar atu hala’o iha ita nia moris loron-loron. To’o ikus, lakon ona ema ne’ebé ita hadomi foin ita arrepende maibé tarde ona.

Nafatin sai inan aman ne’ebé atensiozu, maibé labele sai inan aman ne’ebé pretensiozu (SOK TAU) iha buat hotu-hotu. Kuidadu nafatin imi nia saúde, tanba imi hotu ninia saúde mak sai ami nia preokupasaun.

(Dra. Luduvina Da Costa Cruz, Mediku geral iha banku de urgensia HNGV)

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!