iklan

COVID-19, POLÍTIKA, SAÚDE

PM konsidera papel parseiru dezenvolvimentu importante kombate COVID-19 iha Timór

PM konsidera papel parseiru dezenvolvimentu importante kombate COVID-19 iha Timór

Primeiru-Ministru, Taru Matan Ruak, halo diskursu iha ámbitu asinatura deklarasaun koligasaun merenda eskolár. Imajen dokumentasaun

DILI, 30 jullu 2021 (TATOLI)-Primeiru-Ministru (PM), Taur Matan Ruak, konsidera papél parseiru dezenvolvimentu importante iha ámbitu kombate surtu COVID-19 iha Timor-Leste.

Xefe Governu hato’o apresiasaun ne’e iha sorumutuk Timor-Leste ho Parseiru sira Dezenvolvimentu nian, ne’ebé hala’o iha Auditóriu Ministériu Finansa (MF), Aitarak-laran, sesta ne’e.

“Ha’u hakarak aproveita sorumutuk ne’e hodi transmite katak, ita-nia gratidaun no agradesimentu ne’ebé kle’an ba papél importante ne’ebé Parseiru sira Dezenvolvimentu nian hala’o ona iha fulan-17 ikus pandemia COVID-19 nian ne’e no ho apoiu sira foin lalais ne’e ba vítima dezastre naturál sira ne’ebé akontese iha Timor-Leste”, Primeiru-Ministru hateten.

Xefe Governu dehan, parseiru dezenvolvimentu nia papél ida-ne’ebé kontribui tebetebes ba reforsu sistema nasionál saúde nian, hodi apoia melloria sistema vijilánsia, prevensaun, kontrolu, jestaun no kombate hasoru COVID-19, ho rezultadu iha estabelesimentu servisu foun sira ba laboratóriu, kuarentena, izolamentu, distribuisaun no armazenamentu vasina no medikamentu nian sira, servisu sira ne’ebé ohin tulun tebes ita hodi halakon efeitu sira husi propagasaun virus nian.

Alende ne’e, papél ida-ne’ebé estende ba área mitigasaun ekonómika no sosiál sira seluk nian, hanesan iha konsolidasaun ba sistema seguransa sosiál, hodi halo distribuisaun subsídiu no apoiu sira ne’ebé simples no lais liu ba família sira ne’ebé maka presiza liu, ba traballadór, ba empreza no operadór sira ne’ebé iha difikuldade.

“Apoiu sira ne’ebé, ho tulun husi ita-nia parseiru dezenvolvimentu sira, permite ona tau iha terrenu operasaun emblemátika boot sira hanesan Sesta Bázika ka Planu Nasionál Vasinasaun kontra COVID-19 nian, ne’ebé durante fulan-jullu ne’e hakat liu ona benefisiáriu 260.000 ho doze dahuluk, ne’ebé abranje besik 35% husi ita-nia populasaun nasionál”, eis Prezidente Repúblika ne’e argumenta.

Taur dehan, apoiu sira ne’ebé loloos kontribui ba estatístika atuál sira, ho redusaun ne’ebé beibeik, iha fulan rua ikus ne’e, ba kazu foun infesaun nian sira, inklui kazu sira ne’ebé grave liu.

Nune’e, apoiu sira ne’ebé tulun Timor-Leste atu reziste husi krize sira, prepara rezilénsia no aproveita síklu foun esperansa nian ne’ebé agora ita iha, hodi planeia medida sira kona-ba retoma no rekuperasaun ekonómika ne’ebé besik liu ho fila-fali ba Normalidade ne’ebé kleur ona mak ita hein.

Parseria sira dezenvolvimentu nian, dalaruma dialogante liu, ne’ebé la limita ba projetu, finansiamentu ka investimentu sira, maibé koloka ema iha sentru ba ninia asaun no kooperasaun, tuir prioridade país nian no nesesidade populasaun nian.

No parseria sira ne’ebé kontribui tebes ba konsolidasaun ita-nia Nasaun Soberana, Livre no Demokrátika, no promove ba Mundu ida ne’ebé kooperante, justu no ekuitativu liu.

Jornalista       : Antónia Gusmão

Editór             : Cipriano Colo

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!