iklan

NASIONÁL, EDUKASAUN, DILI, HEADLINE

Estudante UNPAZ 2.O50 simu orientasaun ho modelu semináriu

Estudante UNPAZ 2.O50 simu orientasaun ho modelu semináriu

Estudante foun ne’ebé partisipa semináriu, iha salaun José Casimeiro. Imajen/Média UNPAZ.

DILI, 24 fevereiru 2021 (TATOLI)—Estudante foun Universidade da Paz (UNPAZ) tinan akadémiku 2021, hamutuk na’in 2.050 simu orientasaun durante loron-lima ho modelu semináriu.

Orientasaun ne’ebé hala’o iha salaun José Casimeiro, hahú ona iha segunda loron 22 fulan ne’e ho tema, ‘Polítika Reforma no Kualidade, Asegura Rekursu Umanu ba Dezenvolvimentu Timor-Leste’.

Notísia Relevante:Horta sujere Governu aloka orsamentu espesiál ba edukasaun

Reitór UNPAZ Adolmando Amaral, hateten mudansa sistema orientasaun ho modelu semináriu atu bele hakbi’it no habo’ot koñesimentu estudante foun sira-nian iha mundu akadémiku.

“Baibain orientasaun ba sempre mosu dezintendimentu ba malu, tanba orientasaun ne’e mai ho karáter fíziku. Maibé, tinan ne’e muda maneira orientasaun ho modelu semináriu ne’ebé presija kadi kakutak,” Adolmando Amaral hateten ba jornalista Agência Tatoli iha kampus UNPAZ, kuarta ne’e.

Nia esplika, oradór sira ne’ebé ko’alia iha semináriu orientasaun ne’e maihosi líder nasionál-sira, polítku-sira, defeza no seguransa mak hanesan, Kay Rala Xanana Gusmão, José Ramos Horta, Lere Anan Timur no membru Governu balun.

José Ramos Horta ne’ebé sai oradór iha loron 23 fulan ne’e, konsidera UNPAZ kontribui ba produsaun rekursu umanu iha Timor-Leste, tanba desde harii instituisaun akadémiku ne’e ho de’it  estudante 1.000-resin maibé oras ne’e atinji ona 10.000.

“Ida-ne’e kontribuisaun makaas ba Estadu no Nasaun. Ha’u hakarak UNPAZ sai númeru um ho valór ne’ebé mak bo’ot hodi serbi Nasaun, Povu no Mundu,’’ Horta hateten iha nia diskursu.

Ohin mós Xefe Estadu Maiór Jenerál FALINTIL-Forsa Defeza Timor-Leste (F-FDTL), Majór Jenerál Lere Anan Timur, sai oradór iha semináriu ne’e hodi introdús dezenvolvimentu instituisaun Defeza ba estudante foun sira katak, molok to’o momentu ida ne’e, F-FDTL hasoru obstákulu no dezafiu oioin  tanba Timoroan barak fakar raan no so’e sira-nia isin.

“Ne’e mak ha’u hateten instituisaun F-FDTL ne’e lulik, labele trai nia-aan no labele trai ninia povu,” Lere hateten iha diskursu.

Entretantu, F-FDTL-nia misaun ne’ebé hatuur iha konstituisaun RDTL maka, asegura fronteira terrestre, tasi no lalehan nune’e ema hosi nasaun seluk labele mai sobu soberania no labele mai estraga povu.

Sekretáriu Estadu Joventude no Desportu Abrão Saldanha, nu’udár oradór iha loron 24 fevereiru kongratula estrutura reitoriál foun ne’ebé muda sistema orientasaun ne’e tanba estudante sira orientadu-liu  ho informasaun oioin ne’ebé di’ak.

“Parabens ba UNPAZ ho modelu foun, hein katak universidade públika-sira bele hahú banati tuir,” Abrão fó nia apresiasaun.

Antes ne’e reprezentante Ministériu Ensinu Superiór Siénsia no Kultura, Filomena Lay ne’ebé halo abertura ba semináriu iha loron primeiru dezafia estudante sira atu luta ba moris foun.

“Joven sira-nia susesu la’ós de’it ba sira-nia aan-rasik. Susesu mós ba instituisaun ne’ebé fó formasaun no susesu ba Timor-Leste,’’ Filomena subliña.

Orientasaun ne’ebé kumpre protokolu saúde ne’e sei hala’o durante loron lima to’o sesta 26 fevereiru.

Jornalista: Tomé Amado

Editór: Cipriano Colo

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!