DILI, 19 setembru 2019 (TATOLI)—Antolojia ne’e reflete krítika sosiál balun, ko’alia mós kona-ba horik-le’un ka meiu-ambiente, mós reflete ha’u-nia sentimentu domin, klamar, no mehi kona-ba Timor-Leste furak ida.
Hanesan maksanin, ha’u luku no sani “Bua Malus Husi Autór” iha livru Antolojia Poétika “Lilin Referendu” ne’ebé poeta Dadolin Murak hakerek, ha’u sente hanesan ha’u hamriik hela rai luan ida-nia klaran, hateke borus ba nakukun ida-nia liras be falun metin ha’u neon ho lilin oan ida-nia roman be ki’ik no ki’ik tebes.
Iha ha’u neon be nakukun, iha nakukun ida-nia laran, ha’u deskobre roman kiikoan ida lakan nabilan. Roman ki’ik ne’e “semo” sa’e hakanek nakukun, nanesan lilin nia “roman” kiik be lakan mesa-mesak fó “roman” hakmatek ba nakukun [hanesan lilin lolon ida be lakan iha livru ne’e nia kapa oin] hamosu naroman ida be fó folin ba moris ida-nia moris.
Livru ho kapa metan ne’e hamaus ita ho poezia hamutuk 41 ne’ebé fakar halekar ho “lilin temátika” haat (4). Lilin “temátika” hirak ne’e lakan ho liafuan sira mak hanesan; (1) Lilin temátika dahuluk “Istória, Direitus Umanus no Krítika Sosiál” ho poezia hamutuk 18; (2) Lilin temátika daruak “Horik-Le’un/Meiu-Ambiente” ho poezia hamutuk haat (4); (3) Lilin temátika datoluk “Domin, Klamar no Hakmatek” kompostu husi poezia hamutuk poezia 14; no (4) Lilin temátika dahaat “Labarik no Loron-Aban” ne’e homan-mutu poezia hamutuk lima (5).
Hanesan maksanin ida ne’ebé luku tuir poezia sira ne’e nia hun no abut, lori ha’u atu komprende oinsa memória pasadu ida kesi-metin iha dalen poetika sira ne’ebé susar atu namkore. Dalen ida ne’ebé hamoris dalen ida seluk sai buras no moris nafatin husi jerasaun ida ba jersaun ida seluk. No, ha’u la nega, dalen poetika ne’e hanesan lilin ida ne’ebé lakan naroman hodi halakon nakukun ida-nia kbiit.
Iha prefásiu, David Webster hateten; “Poeta sira la’os uza dalen hodi hakerek de’it. Sira uza sira-nia dalen mak hodi harii dalen sira. …Poezia nu’udar ponte ida ba tradisaun orál no testu hakerek, hodi hasa’e dalen lokál sira-nia estatutu sai hanesan dalen globál sira. Liuhusi poeta timoroan sira hanesan Dadolin Murak, dalen Tetun hahú sai dalen eskrita ida ne’ebé makaas, la’ós de’it poezia ne’ebé hodi ko’alia de’it.”
Loos! Livru Lilin Referendu ne’e sai hanesan livru reflesaun ida atu jerasaun foun no ukun na’in sira aprende kona-ba oinsá fó importansia ba moris ida-nia moris iha ámbitu Ukun Rasik-Aan no komemorasaun Loron Konsulta Populár ba dala-20 (30 Agostu 1999-30 Agostu 2019) ne’e, ho dalen poetiku ne’ebé simples, moris no buras rohan laek. Obra literatura ida ne’e, klaramente, sei sai hanesan “roman” ida ne’ebé lakan naroman haroman povu no ukun na’in Timor-Leste nia neon atu hadomi povu no rai-lulik Timor-Leste ho fuan no laran momoos.
Ihane’e, autór uza ‘Lilin Referendu’ hanesan metáfora ida ba “Naroman” ne’ebé mak ita luta ba durante tinan 24 nia laran. Katak, povu Timor-Leste luta ba ‘naroman’ oan ida iha dalan-rohan ne’eba no iha Foho Ramelau nia tutun [leten] hanesan ai-knananuk rezisténsia nian be sai inspirasaun ba ita atu luta dala ida tan hodi hananu “Eh foho Rameleu, Foho Ramelau, eh! Sá bé ás liu ó tutun, sá bé bein liu ó lolon eh! …Hader kaer rasik kuda talin eh! Hader kaer rasik ita rain eh!”. No, ita konsege halakan duni ‘Lilin’ ne’e hodi hetan duni “naroman” iha loron 30 fulan Agustu tinan 1999 liu husi Referendu.
‘Lilin Referendu’ ne’e lakan duni, maski hasoru ‘anin-fuik’ ka dezafiu oioin ne’ebé satan netik ita-nia luta. Maski nune’e, timoroan sira uza sira-nia matenek, determinasaun, no domin hodi bali no kuida ‘lilin’ ne’e lakan nafatin to’o ohin loron. “Lilin” ne’e hanesan metáfora ida ne’ebé autór uza ba ita-nia luta naruk iha tempu pasadu, iha loron ohin no ba loron-aban nian.
No. ha’u luku tuir metafora ida ne’e nia kle’an, ha’u onestu na ha’u-nia aan, katak dalen [Tetun] ne’ebé Dadolin Murak uza iha obra poezia hirak ne’e, dalen ida ne’ebé fasil atu komprende no iha signifikante ne’ebé kle’an. Hanesan, ha’u sita Filozofu, Eskritór, Peritu Semiotika, no Linguístika husi Italia, Umberto Eco, ne’ebé hateten; “Obra poezia la’ós de’it problema sentimentu, maibé nu’udar problema dalen. Poezia nu’udar dalen ne’ebé kria sentimentu.”
Iha livru ida ne’e, autór Dadolin Murak haklaken no espresa ninia sentimentu tomak nu’udar timoroan ho dalen Tetun ne’ebé simples no fasil atu komprende. Bainhira ita lee poezia Lilin Referendu, ita nota katak nia hakarak relembra hikas ba timoroan sira oinsá iha biban 1999, timoroan sira rona manu-bure kokorek hodi fanu sira ba sentru votasaun hodi hili sira-nia distinu no liberdade. Sentimentu liberdade ne’e, nia espresa kle’an liu iha poezia “Tasi-Tolu-20 Maiu 2002” be haklaken;
…’Um Minuto de Silêncio’/husi Borja da Costa/halo nonook rai lafaek/hodi hanoin hikas/isin no klamar sira/be saran an/ba ukun rasik an//
Tasi-tolu/sai ‘Lalehan’ ki’ikoan ida/iha biban ne’ebá/ohin biban naruk ita liu ona/Tasi-Tolu seidauk sai/’Lalehan’ mai ita-nia moris//
‘Pátria… Pátria!’/nia menon furak no kle’an tebes/’terra livre…povo livre’/maibé, ita barak mak seidauk livre/ita balun de’it/mak moris ho hamnasa/maibé barak liu, mak/sei moris ho matan-been/’…não, não à exploração/…abaixo o imperialismo…’/sulin husi ita ibun-tutun/hanesan liafuan/folin laek ida//
Autór nia ‘dalen kria sentimentu’ hirak ne’e reprezenta duni ema lian laek sira-nia lian. Autór nia lian hodi halian lian ‘monok’ sira ne’e, liuhusi poezia hodi fanu ukun na’in sira hadeer no loke matan ba problema sosiál sira ne’ebé daudaun ne’e akontese iha Timor-Leste. Povu terus ua’in-ra’in iha nia rain rasik. Atu hatutan povu nia lian ‘terus’ ne’e, nia hanesan ‘doutór’ ida ne’ebé halo diagnóstiku ba pasiente “Timor-Leste” nia problema [moras], hodi homan ninia sentimentu liuhusi ‘dalen’ poezia ho títulu “Bainhira Ukun-Nain ‘Inus-Metin”;
Inan-feton atu tuur-ahi/ami hulan/sa’e foho tun foho/hakur mota/hasoru anin fuik/hodi halai ba ospitál/vida naruk karik/mak ami sei bele/salva inan ho kosok-oan/se lae, na’in rua bele mate hotu//
…Maibé/kuandu ukun na’in inus-metin/mákina estadu tomak fadigadu/Parlamentu Nasionál/Konsellu-Ministru/foti desizaun urjente/tiket hetan iha minutu laran/semo kedas ba tasi balun/ho klase ezekutivu no bisnis/hela iha kuartu luxu/iha ospitál/ka iha ótel fitun lima/hasoru ekipa médiku di’ak liu//
No, buat ne’ebé nia hakarak, iha ámbitu ukun rasik-aan nia laran ne’e, timoroan sira hotu, povu no ukun na’in sira, tenke goza ukun rasik-aan ida ne’e ho “hakmatek” hanesan poeta Borja da Costa haklaken liuhusi poezia “Minutu Ida Halmatek” [foho-hun no bee-matan sira, laloran tasi no na rai-henek be namkari] hodi fó hikas tasi, foho, no aihoris sira-nia liberdade atu moris hakmatek no na’in ba sira-nia aan rasik.
Maibé, iha ámbitu ukun rasik-aan ida ne’e, nia haree “hakmatek” ne’e monu ba ema balun de’it no dalaruma halo “foho” no “tasi” lakon sira-nia hakmatek. Tanba ne’e, ho sentimentu be kle’an, nia reprezenta “foho” no “Tasi” hodi hakilar ba mundu tomak no hato’o ninia lian halerik ne’e liuhusi poezia (I) “Foho-Molik Halerik” no (II) “Halerik Husi Tasi Laran”;
Uluk ami la molik hanesan ne’e/ai-bubur, ai-kakeu, ai-daak no au/sempre hamaluk ami/duut no soko mós buras wainhira udan/manu-fuik semo ba mai iha ai-sanak sira/hananu ho lian furak ba malu/sira halo knu’uk barak/hodi habelar sira-nia moris/lafaek rai-maran dolar iha fatuk leet/samea sira mós dolar ba-mai hafuhu laho/laku sira subar iha ai-kuak/hato’o dadolin ba malu/lekirauk haksoit ba mai/husi sanak ida ba sanak seluk/sira hotu haburas no hamaluk ami//
Uluk ikan sira nani/la hasoru lixu oioin/tasi laran moos kapás/tasi-been nabilan furak/bainhira loromatan rei tasi-been// …Laloran sei hirus ita/basá ita hafoer tasi furak/basá ita haterus ikan no animal sira iha tasi laran/basá ita harahun ahu rui sira/ita ema sei simu terus/tan ita-nia hahalok aat rasik/Natureza sei kastigu ita//
Ita-nia hakmatek, ita-nia halerik, sai hanesan dadolin moris ida ne’ebé sunu no sadik autór livru ida ne’e atu luta hodi “Resitir é Vencer!” liuhusi dalen poezia sira ne’ebé nia hakerek. Uluk, iha luta ba ukun rasik-aan, funu na’in sira kaer kilat no poeta rezisténsia [hanesan Borja da Costa] uza “dalen” poezia “Povu Maubere Sei La Sai Atan Ba Ema Ida” hodi luta hasoru okupasaun illegal rezime Soeharto.
Ohin, iha Komemorasaun Loron Konsulta Populár ba dala-20 (30 Agostu 1999-30 Agostu 2019) ne’e, mosu poeta Dadolin Murak ne’ebé “Resistir é Vencer!” hodi hatutan Borja da Costa nia luta katak problema sosiál sira ne’ebé daudaun ne’e mosu iha Timor-Leste hanesan poema simples ho titulu “Moris ho Poezia” ne’ebé nia hakerek;
Moris hanesan poezia rohan laek ida/iha moruk-iha mós midar/iha nakukun-iha mós naroman/iha manas-iha mós malirin/iha bokon-iha mós maran/iha tasak-iha mós matak/iha aat-iha mós di’ak/iha kalan-iha mós loron/iha susar-iha mós ksolok/iha hun-iha mós dikin//
Ita ida-idak/sei homan rasik/liafuan sira hodi forma versu/sai estrofe no ikus-mai/sai ita ida-idak nia poezia rasik/poezia ne’e/mak ita-nia moris rasik//
Se “poezia ne’e mak ita-nia moris rasik”, buat sira hanesan “kritika sosiál” no “halerik” sira ne’ebé autór homan liuhusi poezia iha livru ne’e nia laran, sai hanesan sasadik ida ba timoroan sira atu hamriik, haksoit, komu-liman hodi luta dala ida tan, la’os atu “liberta patria” maibé luta atu “liberta povu” husi tauk ida mukit (ki’ak) nian.
Luta atu liberta povu husi ki’ak, oras ne’e daudaun, satan netik ho fenómena foun ne’ebé mosu hahú husi Primeiru to’o Oitavu Governu Konstitusionál ida ne’e, ukun na’in sira badinas liberta sira-nia aan [família, ema kór no ideolojia plítika hanesan] hodi husik povu kbiit laek sira tuur hakdasak iha rai hodi halimar ho sira-nia ki’ak rasik. Ba ida ne’e, ho ida ne’e, hanesan labarik ida, Dadolin Murak espresa ninia sentimentu “domin” hodi lori ita mehi hakarak sa’e “Foho Tutun” hodi lee poezia “To’o Foho Tutun” be nia homan;
Maske hakdasak iha rai/kalsa nakonu ho rai-rahun/halo inus-been sordodok/mear maran/ho surat-tahan mutin ida/lapizeira ida/ha’u sei hakaas aan/pinta ha’u-nia futuru/maski Ukun Nain sira/dala-barak la tau matan/mai ha’u-nia direitu//
…Ha’u sei lolo liman/hodi kaer fitun nabilan/ha’u sei nani nafatin/hodi hasoru laloran boot/ha’u sei sa’e nafatin/ba to’o iha foho tutun/ne’ebé ha’u pinta/ha’u-nia mehi//
Mehi ba! Mehi atu liberta-aan. Mehi ba, atu timoroan ida-idak sei moris hakmatek hodi pinta sira ida-ida nia mehi, ukun na’in sira tenke sai hanesan “pintór” ida ne’ebé tenke brani pinta povu nia futuru sai nabilan. Pinta povu nia mehi hodi hamate no harahun sira-nia “ego” rasik atu liberta sira-nia aan husi ki’ak maibé tane aas povu nia dignidade no luta atu liberta povu husi terus no mukit.
Atu ba hadau “mehi” ida ne’e, poeta Dadolin Murak sadik ukun nain sira no timoroan tomak atu kuñese ida-idak nia-aan, Kuñese ida-idak nia lisan no identidade nu’udar timoroan ida ne’ebé moris iha kultura “hatene ema seluk” no kultura “hatene-aan” liuhusi poema “Sai Ha’u An Rasik”;
“Ha’u hakarak semo aas/basá iha lalehan lutu laek/semo hamutuk ho manu fuik sira/rona sira hananu kona-ba dame//
…Ha’u hakarak hakuur mota boot/ha’u sei tutur bote iha ha’u ulun/leba naha iha kabaas/hodi hatene moris nia kaman no todan/nune’e, ha’u hakarak sai ha’u an rasik//
Publikasaun antolojia “Lilin Referendu” [produs husi Livrus no Companhia iha Agostu 2019 ho pájina 92] ne’e, nu’udar reflesaun pesoal husi autór ne’ebé sente ema seluk nia terus hanesan ninia terus rasik. Antolojia ne’e, hanesan autór hakerek iha ‘Bua-Malus Husi Autór’, refleta kritika sosiál balun, ko’alia mós kona-ba meiu-ambiente, tefleta ninia sentimentu “domin” kona-ba Timor-Leste furak ida, hanesan dalen ne’ebé haktuir iha poezia “Lilin Referendu”;
…Lilin referendu/sei lakan nafatin/maski hasoru anin-fuik/lakan-ba/hodi leno ami neon/fó naroman mai ami kakutak/hodi halakan no hamanas nafatin/ita hotu nia mehi//
Mai, mehi hamutuk ba povu nia mehi. Luta hamutuk ba povu nia moris di’ak. Hamutuk ita halakan nafatin lilin referendu. Hamutuk ita sunu no halakan hikas lilin “resistir é vencer!” Ita tenke sunu. Ita tenke halakan. Atu nune’e, lilin “resisitir é vencer!” lakan nafatin ba nafatin.
Jornalista: Cancio Ximenes
Editór: Rafy Belo
Prezados colegas,
Gostaria de solicitar informações sobre Dadolin Murak em língua portuguesa, pois não compreendo tétum. Sou estudiosa da obra dele.
Cordialmente,
Professora Denise Rocha
Brasil