iklan

DILI, LIQUIÇÁ, MUNISÍPIU

Ai-Parapa Hahú Menus

Ai-Parapa Hahú Menus

Viveiru Ai-Parapa iha Hera. Foto/KFF.

DILI, (TATOLI) – Diretór Ezekutivu Konservasaun Flora no Fauna (KFF), Agostinho Soares de Araújo hatete bazeia ba peskiza ne’ebe KFF halo iha Autoridade Munisipál Dili liuliu iha Hera no Metinaru nomós Likisá área Ulumera liuliu zona kosteira hatudu katak populasaun Ai-Parapa hahú menus tanba kauza husi degradasaun (estragus).

Atu responde ba kauza ne’e, KFF haki’ak ona viveiru ai-parapa rihun 20.000 resin hodi hatán ba problema ne’e maski lakobre iha  territóriu Timor-Leste maibé hahú daudaun kuda iha fatin balun hodi bele hatán zona kosteira nian liuliu mantein nafatin ezisténsia mangrove ida ne’e.

“Iha dadus balun indika kuaze iha tinan hirak liubá Ai-Parapa iha ektare 90 maibé tanba degradasaun akontese tanba mai husi ita ema ninian no natureza rasik, nia kuantidade tuun maka’as tebes iha territóriu. Haree iha realidade, observasan no peskiza katak estragu maka’as no Konservasaun  iha sentru viveiru iha Hera atu responde daudaun ba fatin balun tuir ami-nia kbiit no kapasidade organizasaun nian”, informa Agostinho iha edifísiu KFF, Kampung Baru, ohin.

Liuhusi sentru viveiru ne’e la’ós atu kuda de’it Ai-Parapa maibé sai hanesan sentru estudu mangrove Timor-Leste nian atu fahe no hatutan funsaun husi ai-horis ne’e no nia vantazen ba komunidade ne’ebé hela iha zona kosteira hodi nune’e sira bele iha konsiénsia rasik atu redús sira-nia hahalok estragu no sira bele hatene katak benefísu husi Ai-Parapa ne’e iha.

“Atu sira mós bele sai na’in ba ai-horis sira ne’e no iha inisiativa atu proteje fali ai-horis ne’ebé agora daudaun nia populasaun menus. Ita iha hanoin atu kontribui ba nasaun liuliu husi parte balun tanba ita-nia floresta iha área konsteira no rai-maran nian importante tebes tanba nia benefísIu boot tebes ba buat hotu ne’ebé moris iha planeta ne’e, entaun ami tenta fó ami-nia kontribuisaun husi dalan ida ne’e’.

Agostinho afirma maski laiha doadór ruma ne’ebé fó apoiu permanente maibé ho kompromisu no hakarak ne’ebé iha, KFF voluntariamente ho inisitiva duni atu kontribui hodi rezolve liuliu problema iha zona kosteira nian ho kapasidade ne’ebé natoon.

Jornalista: Maria Auxiliadora

Editora: Rita Almeida

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!